Neliskanttinen palikka ei vieläkään mahdu sisään kolmion muotoisesta reiästä, mutta parempi olla luovuttamatta kuin jossitella, sillä onhan tunnettua, että kun tarpeeksi kauas taaksepäin kurkottaa, voi onnistua nappaamaan aikansaeläneen tähdenlennon taivaalta. Tässä valossa ei siis voida poissulkea sitäkään mahdollisuutta, että kaikista epätodennäköisyyslaskelmista huolimatta ikealainen uusiotuhkimotarina olisi vielä jonakin päivänä totisinta totta, ja Ruususen kenkä sopisi sitkeän venytyksen tuloksena Vanhasen jalkaan. Painava sana on paikallaan vasta kun se tulee jälkijunassa. Tämä jälkiviisauden tiiliskivi osoittaa sormella ihmisen synnynnäistä hidasälyisyyttä ja transformoi sen proosan, aforismin ja huumorin keinoin kokonaisvaltaiseksi, konditionaalisperfektiseksi oivallukseksi siitä, mitä kaikkea olisit voinut tehdä toisin ilman ihmisluontoon kiinteänä osana kuuluvia, ämpäripitkiä piuhoja. Sen ohella teos avaa kryptisiä sanoja ja sanaisia arkkuja, ruotii musiikin teoriaa, meteorologiaa, ostovimmaa, Amorin nuolen lentorataa, sääntö-Suomea, ämpäripihin säästökohteita, horoskooppeja, huomiohuorakulttuuria, marginaaleja muuttajia, plus- ja miinusasteita, sanataiteilijan osaa, stereotyyppejä, Finnhittejä, valtakunnallista politiikkaa ja globaaleja ympäristökysymyksiä, sekä näyttää, miten sudenkuoppien yli tulisi hypätä, jos se ei olisi liian myöhäistä.